Korvaus Henkisestä Kärsimyksestä

Korvaus Henkisestä Kärsimyksestä

Kärsimyskorvauksella hyvitetään henkistä kärsimystä. Kärsimyskorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Lain mukaan oikeus kärsimyskorvaukseen on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Korvausvelvollisuus voi syntyä esimerkiksi vapaudenriistosta, kotirauhan rikkomisesta, kunnianloukkauksesta tai salakatselusta. Korvausvelvollisuus ei edellytä syytteen nostamista tai tekijän tuomitsemista, vaan riittää, että teko täyttää rikosoikeudellisen tunnusmerkistön.

Kärsimyskorvaukseen on oikeus myös sillä, jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty. Kärsimyskorvauksen lisäksi vahingonkärsijällä saattaa tällöin olla mahdollisuus myös tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen. Tasa-arvolain mukainen hyvitys alentaa kärsimyskorvauksen määrää.

Näiden lisäksi oikeus korvaukseen on lain mukaan myös sillä, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta tai ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu. Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus voi olla esimerkiksi pahoinpitely tai kiusaaminen. Korvausvelvollisuus edellyttää kuitenkin, että loukkauksen on oltava vakava. 

Kärsimyskorvauksen saaminen ei edellytä lääketieteellisesti todettavaa muutosta, kuten vammaa tai sairautta. Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan, kun otetaan huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Kärsimyskorvausten määrän arvioinnissa käytetään Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia.  

Kärsimyskorvauksen arviointi on objektiivista. Korvausvelvollisuuden syntymiselle on riittävää, että teko on objektiivisesti arvioiden ollut riittävä aiheuttamaan kärsimystä. Kärsimyksestä määrätään maksettavaksi kertakorvaus.

On pidettävä mielessä, että kaikki negatiiviset tunnereaktiot eivät kuulu korvattavan kärsimyksen piiriin. Normaalisti elämään kuuluvat negatiiviset tunteet kuten mielipaha, eivät ole vahingonkorvauslain mukaan korvattavia. Kärsimyskorvauksen piiriin kuluvissa tilanteissa on kyse, muusta kuin normaaliin elämään kuuluvista negatiivisista tunteista.

Vahingonkorvauslain mukaan myös surmansa saaneen läheisillä on tietyin edellytyksin oikeus saada korvaus kärsimyksestä. Korvauksen voi saada surmansa saaneen vanhemmat, lapset, aviopuoliso tai muu näihin rinnastettava erityisen läheinen henkilö. Korvausvelvollisuus edellyttää tällöin, että kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet. Korvauksen tarkoituksena on helpottaa läheisen surutyön tekemistä ja auttaa läheistä selviytymään menetyksestä johtuvasta elämäntilanteen muutoksesta. 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn