Rikosoikeus vaatii aina ammattitaitoisen asianajajan apua. Toimistollamme on erityistä asiantuntemusta rikosasioiden hoitamisesta. Turun Asianajotoimiston rikosasianajajat voivatkin avustaa niin rikoksesta epäiltyä esitutkinnassa, kuin myös syytettyä sekä rikoksen uhria oikeudenkäynneissä. Rikosasianajaja voi hoitaa myös vangitsemisoikeudenkäyntejä. Toimistomme sijaitsevat Turussa, Kaarinassa, Paimiossa sekä Tampereella, mutta hoidamme rikosasioita tarvittaessa koko Suomessa.
Rikoksia käsitellään rikosprosessissa
Rikos on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko ja oikeudenloukkaus rikoksen uhria kohtaan. Rikoksia käsitellään rikosprosessissa. Prosessin aikana rikoksen osapuolet ovat rikoksesta epäilty ja syytetty sekä rikoksen uhri eli asianomistaja. Rikosprosessin päävaiheet ovat esitutkinta, syyteharkinta, pääkäsittely ja täytäntöönpano.
Esitutkinta
Esitutkinnassa selvitetään asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos. Esitutkinnassa asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, rikoksesta epäilty ja muu henkilö, jonka oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa. Sekä rikoksen uhrilla että rikoksesta epäillyllä on oikeus saada esitutkintaan avustaja.
Turun Asianajotoimistolla on vuosien kokemus niin uhrin kuin myös epäillyn avustamisesta. Avustajan läsnäolo on usein välttämätöntä, jotta epäilty voi olla varma siitä, että kuulustelu on ollut oikeudenmukainen. Toimistomme lakimiehet selvittävät puolestasi lisätutkinnan tarpeen ja laativat esitutkinnasta loppulausunnon.
Rikoksen uhri
Rikoksen uhriksi joutuneen on tärkeä tehdä nopeasti rikosilmoitus poliisille tai kääntyä toimistomme puoleen tutkintapyynnön laatimiseksi. Rikoksen uhrin olisi myös suositeltavaa käydä nopeasti lääkärissä vammojen todentamiseksi ja lääkärintodistuksen hankkimiseksi, mikäli rikoksesta on aiheutunut vammoja. Näin aiheutuneet vammat on helpompi myöhemmin todentaa ja todistaa rikosoikeus oikeudenkäynnissä.
Turun Asianajotoimistossa rikospäivystys ja rikosasianajajat avustavat rikoksen uhreja saamaan korvauksia kärsimistään vammoista ja vahingoista. Rikosasianajaja laatii uhrin puolesta vahingonkorvausvaatimuskirjelmät ja avustaa uhria koko rikosprosessin ajan. Rikosoikeudenkäynnin aikana olemme uhrin tukena ja esitämme hänen puolestaan kaikki tarpeelliset ja mahdolliset vaatimukset.
Rikoksesta epäilty ja syytetty
Rikosoikeus määrittää, että rikoksesta epäilty ja syytetty henkilö omaa oikeuden käyttää avustajaa koko rikosprosessin ajan. Turun Asianajotoimiston rikosasianajaja ja rikospäivystys ovat aina valmiina neuvomaan esimerkiksi epäillyn oikeuksista esitutkinnassa ja syytetyn asianmukaisen puolustuksen rakentamisessa. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn ei tarvitse esimerkiksi myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Toimistomme rikosasianajajat tutustuvat epäilyn puolesta esitutkintapöytäkirjaan, laativat vastauksen syyttäjän haasteeseen ja toimivat syytetyn avustajana oikeudenkäynnissä.
Syyttäjän rooli
Rikosprosessissa syyttäjä vaatii rikoksesta syytetylle rangaistusta lainvastaisesta rikollisesta teosta. Rikoksesta syytetyn tehtävänä taas on vastata häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Rikoksesta syytetyllä on lähtökohtaisesti oltava rikosprosessissa mukana oikeudellinen avustaja, joka rakentaa syytettyä tukevan puolustuksen.
Syyttäjän tavoitteena on rikosvastuun toteutuminen, kun taas hänen velvollisuutenaan on toimia koko rikosprosessin aikana puolueettomasti. Syyteharkintavaiheessa syyttäjä päättää syytteen nostamisesta. Tässä vaiheessa on syytteen nostamisen edellytyksiä harkitessa huomioitava sekä syytettyä vastaan että hänen puolestaan puhuvat seikat. Vastaavasti syyttäjän on pääkäsittelyssä esitettävä puolueettomasti näkemyksenä rikokseen johtaneiden tapahtumien kulusta.
Puolustajan rooli
Sen sijaan puolustajan ei tarvitse eikä hänen pidä toimia rikosprosessin aikana puolueettomasti. Puolustajan ensisijaisena tehtävänä on ajaa päämiehensä etua. Puolustajan ei tarvitse oma-aloitteisesti kertoa päämiehelle epäedullisista seikoista. Toisaalta puolustajalla ei ole myöskään oikeutta valehdella.
Puolustusasianajaja onkin velvoitettu noudattamaan hyvää asianajajatapaa. Hyvästä asianajajatavasta säädetään hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ohjeiden mukaan ”Asianajaja ei saa antaa tuomioistuimelle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, eikä kiistää, minkä tietää todeksi.”
Tahallisuus ja tuottamus rikoksen rangaistavuuden edellytyksinä
Rikoslaki määrittää, että rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus. Jollei laissa toisin säädetä, tarkoitetusta teosta rangaistaan vain tahallisena. Tätä tahallisuutta pyritään rikosoikeuden keinoin rikosprosessin aikana selvittämään.
Tekijä on aiheuttanut tekonsa seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa sen. Niin ikään tekijä on aiheuttanut tekonsa seurauksen tahallaan, jos hän on pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös silloin, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
Rikosoikeus määrittää, että tuottamuksessa on kyse tekijän menettelyn huolimattomuudesta. Näin ollen tekijä on menetellyt huolimattomasti, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä tuottamuksena, ratkaistaan rikosoikeudessa kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Jos teossa on kyse pikemminkin tapaturmasta kuin tuottamuksesta, teko ei ole rangaistava.
Rikoksen yrityksen rangaistavuus
Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi. Rikoksen yrityksestä on taas kyse silloin, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys tulee kysymykseen myös silloin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, mutta vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.
Rikoksen yrityksen rangaistavuutta voidaan perustella sillä vaaralla, jonka yritys aiheuttaa. Yrityksen rangaistavuutta voidaan perustella myös sillä, että se ilmentää tekijän syyllisyyttä, kuten täytetty rikos. Rikoksen yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.
Rikoksen rangaistukset
Rikosoikeus sisältää yleisiä rangaistuslajeja. Rangaistus rikoksesta voi olla rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus tai ehdoton vankeus. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan määrätä myös nuorisorangaistus. Virkamiehille voidaan määrätä rangaistukseksi varoitus tai viraltapano.
Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rangaistuksen koventamisperusteita ovat esimerkiksi rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus sekä rikoksen tekeminen palkkiota vastaan. Rangaistuksen lieventämisperusteita ovat muun muassa rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus ja asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus.
Autamme sinua kaikissa rikosasioissa Turussa, Kaarinassa, Paimiossa ja Tampereella
Turun asianajotoimiston rikospäivystys palvelee sinua kellon ympäri. Jos siis olet joutunut rikoksen uhriksi tai saanut syytteen rikoksesta, ota meihin pikaisesti yhteyttä. Näin ollen rikosasianajaja voi neuvoa, puolustaa ja tukea sinua koko oikeusprosessin ajan. Kaikilla rikosoikeus asianajajillamme on pitkä ja kattava historia, joka tarjoaa erityistä asiantuntemusta rikosasioiden hoitamiseen sekä oikeudenkäynneissä avustamiseen.