Rikosoikeus

Rikoksia käsitellään rikosprosessissa

Toimistollamme on erityistä asiantuntemusta rikosasioiden hoitamisesta. Turun Asianajotoimiston rikosasianajajat avustaa rikoksesta epäiltyä esitutkinnassa ja syytettyä ja rikoksen uhria oikeudenkäynneissä. Hoidamme myös vangitsemisoikeudenkäyntejä. Turun Asianajotoimistossa työskentelee erityistä asiantuntemusta omaavia rikosasianajajia. Toimistomme hoitaa rikosasioita Turussa, Turun seudulla ja koko Suomessa. Toimistomme sijaitsevat Turussa, Kaarinassa ja Paimiossa.

Rikos on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko ja oikeudenloukkaus rikoksen uhria kohtaan. Rikoksia käsitellään rikosprosessissa. Rikosprosessissa rikoksen osapuolia ovat rikoksesta epäilty ja syytetty ja rikoksen uhri eli asianomistaja. Rikosprosessin päävaiheet ovat esitutkinta, syyteharkinta, pääkäsittely ja täytäntöönpano.

Esitutkinta

Esitutkinnassa selvitetään asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos.  Esitutkinnassa asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, rikoksesta epäilty ja muu henkilö, jonka oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa. Sekä rikoksen uhrilla että rikoksesta epäillyllä on oikeus saada esitutkintaan avustaja.

Turun Asianajotoimistolla on vuosien kokemus niin uhrin kuin epäillyn avustamisesta. Avustajan läsnäolo on usein välttämätöntä, jotta epäilty voi olla varma siitä, että kuulustelu on ollut oikeudenmukainen. Toimistomme lakimiehet selvittävät puolestasi lisätutkinnan tarpeen ja laativat esitutkinnasta loppulausunnon.

Rikoksen uhri

Turun Asianajotoimistolla on erityistä asiantuntemusta rikoksen uhrin avustamisesta oikeudenkäynneissä. Rikoksen uhriksi joutuneen on tärkeä tehdä nopeasti rikosilmoitus poliisille tai kääntyä toimistomme puoleen tutkintapyynnön laatimiseksi. Rikoksen uhrin olisi suositeltavaa käydä nopeasti lääkärissä vammojen todentamiseksi ja lääkärintodistuksen hankkimiseksi, mikäli rikoksesta on aiheutunut vammoja. Näin aiheutuneet vammat on helpompi todentaa ja todistaa oikeudenkäynnissä.

Turun Asianajotoimistossa rikosasianajajat avustavat rikoksen uhreja saamaan korvauksia kärsimistään vammoista ja vahingoista. Rikosasianajajamme laativat uhrin puolesta vahingonkorvausvaatimuskirjelmät ja avustamme uhria koko rikosprosessin ajan. Oikeudenkäynnissä olemme uhrin tukena ja esitämme hänen puolestaan tarpeelliset vaatimukset.

Rikoksesta epäilty ja syytetty

Rikoksesta epäillyllä ja syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa koko rikosprosessin ajan. Turun Asianajotoimiston rikosasianajajat ovat valmiita neuvomaan esimerkiksi epäillyn oikeuksista esitutkinnassa ja syytetyn asianmukaisen puolustuksen rakentamisessa. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn ei tarvitse esimerkiksi myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Toimistomme rikosasianajajat tutustuvat epäilyn puolesta esitutkintapöytäkirjaan, laadimme vastauksen syyttäjän haasteeseen ja toimimme syytetyn avustajana oikeudenkäynnissä.

Syyttäjän rooli

Rikosprosessissa syyttäjä vaatii rikoksesta syytetylle rangaistusta lainvastaisesta rikollisesta teosta. Rikoksesta syytetyn tehtävänä on vastata häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. Rikoksesta syytetyllä on lähtökohtaisesti oltava rikosprosessissa mukana oikeudellinen avustaja, joka rakentaa syytettyä tukevan puolustuksen.

Syyttäjän tavoitteena on rikosvastuun toteutuminen. Syyttäjän velvollisuutena on toimia koko rikosprosessin aikana puolueettomasti. Syyteharkintavaiheessa syyttäjä päättää syytteen nostamisesta. Tässä vaiheessa on syytteen nostamisen edellytyksiä harkitessa huomioitava sekä syytettyä vastaan että hänen puolestaan puhuvat seikat. Vastaavasti syyttäjän on pääkäsittelyssä esitettävä puolueettomasti näkemyksenä tapahtumainkulusta.

Puolustajan rooli

Sen sijaan puolustajan ei tarvitse eikä hänen pidä toimia rikosprosessin aikana puolueettomasti. Puolustajan ensisijaisena tehtävänä on ajaa päämiehensä etua. Puolustajan ei tarvitse oma-aloitteisesti kertoa päämiehelle epäedullisista seikoista. Toisaalta puolustajalla ei ole oikeutta valehdella. Puolustusasianajajan on noudatettava hyvää asianajajatapaa. Hyvästä asianajajatavasta säädetään hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ohjeiden mukaan ”Asianajaja ei saa antaa tuomioistuimelle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, eikä kiistää, minkä tietää todeksi.”

Tahallisuus ja tuottamus rikoksen rangaistavuuden edellytyksinä

Rikoslain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus. Jollei laissa toisin säädetä, tarkoitetusta teosta rangaistaan vain tahallisena.

Tekijä on aiheuttanut tekonsa seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen. Niin ikään tekijä on aiheuttanut tekonsa seurauksen tahallaan, jos hän on pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Tuottamuksessa on kyse tekijän menettelyn huolimattomuudesta. Tekijä on menetellyt huolimattomasti, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä tuottamuksena, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Jos teossa on kyse pikemminkin tapaturmasta kuin tuottamuksesta, teko ei ole rangaistava.

Rikoksen yrityksen rangaistavuus

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi. Rikoksen yrityksestä on kyse silloin, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä myös silloin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Yrityksen rangaistavuutta voidaan perustella sillä vaaralla, jonka rikoksen yritys aiheuttaa. Yrityksen rangaistavuutta voidaan perustella myös sillä, että se ilmentää tekijän syyllisyyttä, kuten täytetty rikos. Yrityksestä ei kuitenkaan rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen.

Rangaistukset

Yleisiä rangaistuslajeja ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan määrätä myös nuorisorangaistus. Virkamiehille voidaan määrätä rangaistukseksi varoitus tai viraltapano.

Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rangaistuksen koventamisperusteita ovat esimerkiksi rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus ja rikoksen tekeminen palkkiota vastaan. Rangaistuksen lieventämisperusteita ovat muun muassa rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus ja asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus.