Asianajajan esteellisyydestä säädetään asianajajaa velvoittavissa hyvää asianajajatapaakoskevissa ohjeissa. Tapaohjeet eivät kuitenkaan tyhjentävästi määrittele asianajajan velvollisuuksia. Tapaohjeiden 1.1 kohdan mukaan: ”kaikkea, mitä tapaohjeissa ei ole nimenomaisesti kielletty, ei välttämättä voida pitää sallittuna.”
Esteellisyys samassa asiassa
Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Asiakkaiden vastakkaisista intresseistä huolimatta asianajaja saa kuitenkin ottaa vastaan 1) sopimuksen laatimista koskevan tai 2) sovittelijan tehtävän kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos kaikki kyseiset asiakkaat pyytävät häntä antamaan apuaan.
Asianajaja on velvollinen ottamaan huomioon kaikkien asiakkaiden edut tasapuolisesti. Tämän vuoksi asianajaja ei saa avustaa heistä ketään, jos asiasta syntyy myöhemmin riita.
Esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden perusteella
Asianajaja ei saa ottaa tehtävää nykyistä tai entistä asiakastaan vastaan, jos tehtävän vastaanottaminen rikkoo lojaalisuusvelvollisuutta uutta asiakasta tai vastapuolena olevaa nykyistä tai entistä asiakasta kohtaan. Asianajaja saa ottaa tällaisen tehtävän vastaan ainoastaan, jos asiakkaat antavat suostumuksen tehtävän vastaanottamiseen.
Asianajajan lojaalisuusvelvollisuuden laajuuteen tehtävän suorittamisen aikana ja velvollisuuden kestoon tehtävän päättymisen jälkeen vaikuttavat useat erilaiset seikat. Näitä ovat esimerkiksi asianajajan asiakkaalleen hoitamien tehtävien 1) laatu ja laajuus, 2) asian merkitys asiakkaalle sekä 3) asiakassuhteen kesto ja 4) asiakkaan merkitys asianajajalle.
Esteellisyys salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden perusteella
Asianajajan esteellisyys voi syntyä sillä perusteella, että hän on muussa tehtävässä saanut salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, jotka saattavat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Merkitystä ei ole sillä, miten paljon haittaa saaduista tiedoista syntyy tehtävälle, vaan jo epäily siitä, että tiedot saattavat haitata asiakkaan etua, merkitsee asianajajan esteellisyyttä.
Asianajaja voi ottaa tällaisen tehtävän vastaan ainoastaan, jos hän on saanut suostumuksen salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen käyttämiseen siltä, jota salassapitovelvollisuus suojaa. Suostumuksen pyytämisellä on kuitenkin rajansa, koska asianajaja ei saa pyytää suostumusta siinä tarkoituksessa, että tietoja käytettäisiin suostumuksen antajaa vastaan.
Esteellisyys taloudellisen tai henkilökohtaisen liitynnän perusteella
Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää, jos 1) hänellä, 2) hänelle läheisellä henkilöllä tai 3) samassa toimistossa tai toimistoyhteisössä toimivalla henkilöllä on tehtävään sellainen 4) taloudellinen tai 5) henkilökohtainen liityntä, joka saattaa haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Asiakkaan suostumus oikeuttaa asianajajan ottamaan tehtävän vastaan. Asiakkaan on ymmärrettävä suostumuksen merkitys. Asiakkaan suostumus ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan lisäksi edellytyksenä tehtävän vastaanottamiselle on, että liityntä ei ole olennainen.
